Suomen työllisyystilanne on ollut viime vuosina kiinnostava aihe, koska se liittyy Suomen talouden haasteisiin. Tilastojen mukaan työttömyysraja on vähentynyt ja alhainen työllisyysaste on kasvamassa. Kuitenkin, Suomen työllisyyden korkea taso johtuu pääasiassa siitä, että valtion eläkejärjestelmä on vahva.
Vaikka on totta, että Suomessa on erittäin korkea työllisyysaste, monet asiantuntijat uskovat, että se voi estää talouden kehitystä pitkällä tähtäimellä. Heidän mielestään suuri työvoiman tarve olisi painava paine alentaa palkkatasoa ja lisätä tuottavuutta. Suomalaisten työntekijöiden koulutustasoon olisi satsattava paljon.
Kuitenkin, Suomessa on mekanismeja parantaa työllisyyttä suuntaamalla investointeja oikeisiin paikkoihin ja tarjoamalla avustuksia yrittümiselle. On esimerkiksi varmistettava, että alueilla, joilla on suurin työttömyysaste, saadaan julkisen cyyryrittamisen tukea. Lisäksi olisi otettava koulutus uudelle tasolle, jotta Suomessa olisi muodostunut enemmän koulutetun vahvan olennon ja innostuneempi yritteliain työmarkkinoille.
Suomen työllisyys tilanne nykyisellampi teollisuuden toimintaymparmistoissa toimii jollain tapaa hyvin. Kuitenkin lisatyollisyydeon mahdollisuudet ovat verkon ulkopuolelle suuntaamatta piilevia eikav ole hyödynnettuja kaikilta osin. Yritysten ilmapiiri ja motivoiva toimintaymparmisto voivat auttaa edistamaan tyollisyytta tapahtuvaan muutokseen nykypiiallla ja tarjota paremmat jako kaikdkille toimijoi le.
Suomen talous pysyy heikkona ja työllisyysaste yhä alhaisena. Viimeisen vuoden aikana on todettu, että suomalaisten työllisyystilanne ei ole parantunut merkittävästi. Tämä johtuu monista tekijöistä, kuten talouden heikkoudesta ja makrotaloudellisen politiikan tehottomuudesta.
Työttömyys on kuitenkin pysynyt vakaana, noin 8 % tasolla. Työvoimapolitiikan tavoitteena oleva työllisyyden saavuttaminen on siis vain osittain onnistunut, ja tilanne näemme saattaa pysyä ennallaan. On myös todettu, että työttömien määrä onkin lisääntynyt nuorten, eli 15–24 vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoret tarvitsevat erityistä tukea työllistymiseksi, ja tähän on haettava ratkaisuja.
Kuitenkin on myönteisiäkin puolia. Työvoimahallinnossa on toteutettu monia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Uusia työpaikkoja on luotu yhdistelmällä yritysten kanssa ja useita palveluita ja ohjelmia on suunniteltu auttamaan työnhakijoita ja yrityksiä. Työvoimahallinto myös tekee tiivistä yhteistyötä useiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa tukeakseen yritysten liiketoimintaa.
Kokonaisuudessaan Suomen talous ei ole antanut toivoa työllisyysasteen noususta, mutta monia konkreettisia toimenpiteitä ja hankkeita on jo otettu käyttöön Suomessa ja ne tuovat positiivista muutosta. Työvoimahallinnon tulee jatkaa uusien strategioiden kehittämistä työolojen parantamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi sekä laadukkaiden palvelujen tarjoamiseksi.
Työllisyyden vahva kasvu Suomessa on positiivinen uutinen. Viime vuosina Suomen työllisyystilanne on parantunut merkittävästi. Helmikuussa 2020 työttömyysprosentti oli 7,7%, mikä on tämän vuoden alimmasta tasosta 8,2%.
Myös työvoimapula on vahvistanut Suomen talous- ja työmarkkinatilannetta. Vuonna 2019 työvoimapula oli 4,8%, ja monet yritykset etsivät nyt osaavia työntekijöitä. Työntekijöiden kysyntä kasvaa sekä kotitalouksissa, että yrityksiin meneillään olevassa kilpailutilanteessa. Koska tarjolla on enemmän työpaikkoja, palkkataso on myös noussut viime vuosina.
Työllisyyden vahva kasvu selittää Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisen. Yhteiskunta voi tukea jokaista väestönryhmää ja aloittaa lukuisia sosiaalisia projekteja ja avustusohjelmia hyvinvoinnin ja elinkelpoisuuden edistämiseksi.
Vaikka työllisyystilanne ja talous ovat paranemassa Suomessa, rahapoliittisen tiukkojen toimenpiteiden tulisi jatkua, jotta tasapainotetaan taloudellista toimintaa ja turvataan pitkäaikaisia työpaikkoja sekä palveluita ihmisille.
Työllisyystilanne on Suomessa ollut pitkään huolestuttava. Maamme työttömyysprosentti on alhainen verrattuna moniin muihin EU-maihin. Nuorten aikuisten ja vähemmistöjen työllisyystilanne on erityisen huolestuttava. Sekä hallitus että valtion talous ovat kärsineet, koska taloudelliset panostukset työllisyydenhoidossa ovat alhaiset.
Suomessa on tehty useita toimia työllisyyden edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uusia työllisyyspolitiikkoja keskittyäkseen erityisesti yhteiskunnan alueille sekä nuoriin. Myös hallitus on antanut lakia, joka tukee työnhakijoita ja heidän perheensä parempien elinkeinojen löytämisessä.
Valtio tekee myös enemmän yhteistyötä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa auttaakseen heitä kehittämään toimivia työvoimapolitiikkoja ja edistämään työllisyyttä. Yritysten, organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyön avulla voidaan edistää parempia mahdollisuuksia työllisyyden edistämiselle ja luoda joustavampia ja parempia työmarkkinoita. Yritysverotukseen ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset toivottavasti edesauttavat työn tarjoajien tarvetta laajentaa toimintaansa ja tukemaan henkilöstön mielekkyyttä.
Vaikka suurten ponnistelujen ansiosta nykytilanne on vakaampi, työllisyyden edistäminen on vielä pitkä ja haastava matka. Hallituksen ja muiden poliittisten vaikuttajien on tehtävä edelleen aktiivisia toimia varmistaakseen, että Suomen kilpailukyky säilyy globaaleilla markkinoilla. Vain siten Suomella saadaan enemmän kehittymismahdollisuuksia ja luodaan lopultakin tasapainoiset olosuhteet, joissa kaikilla työnhakijoilla on oikeudenmukainen mahdollisuus ammatilliseen uransa tai yrittäjyytensä aloittamiseen.
